21.10.2015 | Kirjoittanut

Typografia, kauneuden aakkoset?

IMG_0655-3

Parhaimmillaan teksti herättää lukijassaan tunteita ja luo ihmisille mielikuvitusmaailman, jonne pääsee uppoutumaan, mutta hienoinkin tarina jää lukematta, mikäli teksti on epäselvää ja vaikealukuista.

Hyvä typografia on sellaista, että lukijan katse voi helposti soljua läpi rivien kiinnittämättä huomiota typografiaan. Toki typografian ammattilaiset osaavat arvostaa ja huomioida hyvän typografian, mutta usein onnistumisen merkki on se, ettei typografia herätä tavallisessa lukijassa minkäänlaista reaktiota. Hyvä typografia ja sujuva teksti on ikään kuin itseisarvo ja sitä odotetaan. Kun typografiset ratkaisut eivät toimi, huomaa tavallinenkin lukija, että jotain on pielessä, vaikka ei ehkä osaisikaan selittää mikä.

Sujuva teksti ei siis yksin riitä. Hyvän typografian pitäisi yltää siihen, että tekstiä on mukava ja helppo lukea. Sen lisäksi visuaalisen ilmeen tulisi sopia asiasisältöön ja vahvistaa näin lukukokemusta. Miltä tuntuisi lukea esimerkiksi vanhoja historian tapahtumia todella futuristisella fontilla? Tai asiallista virkamiestekstiä Comic Sansilla? Fontti ja asiasisältö eivät saa olla ristiriidassa keskenään.

Typografia tarkoittaa mm. fonttien eli kirjaintyyppien, kirjainkoon, värin, pituuden ja tasauksen, sisennysten, otsikointityylien sekä rivi-, sana-, ja palstavälien valitsemista ja säätämistä. Typografialla on iso rooli teoksen sävyn, teeman, viestin ja tunnelman virittämisessä. Kauniin ja toimivan typografian takana onkin yllättävän paljon huomioon otettavia seikkoja!

Varsinkin infograafeissa typografian merkitys korostuu, sillä tavoitteenahan ei ole latoa suurta määrää helposti luettavia tekstirivejä päällekkäin, kuten esimerkiksi kirjoissa, vaan välittää informaatio lukijalle mahdollisimman helposti ja visuaalisesti.

Infograafeissa typografiasta tulee usein osa kuvitusta ja oikeat fonttivalinnat ovat tärkeämpiä kuin missään muussa tekstipohjaisessa ilmaisussa. Infograafeissa käytetään tavallisesti useampaa eri fonttia ja onkin tärkeää löytää sellaisia fontteja, mitkä sopivat sekä toisiinsa että asiasisältöön ja helpottavat lukemista – ei päinvastoin. Liian monen eri fontin käyttö saattaa sekoittaa lukijaa ja sama käy jos valitut fontit näyttävät olevan täysin eri maailmoista. Oikeiden fonttien valinta on yksi haastavimmista osuuksista infograafien suunnittelussa.

Typografia ei ole aikaisemmin ollut kovin suuressa osassa web-suunnittelua, sillä tärkeintä on ollut varmistaa, että valitut fontit näkyvät varmasti samanlaisina kaikilla käyttäjillä, koneista ja käyttöjärjestelmistä riippumatta. Valittavissa olevia fontteja on ollut hyvin vähän ja siksi kaikki sivut ovat päätyneet näyttämään enemmän tai vähemmän samanlaisilta. Nykyään web-suunnittelijat ovat päässeet käyttämään enemmän luovuuttaan typografisten ratkaisujen kanssa, sillä palvelut, kuten @font-face ja Typekit, ovat mahdollistaneet laajemman fonttien kirjon käytettäväksi suunnittelussa.

Kun yrityksen oma ilme on yhtenäinen ja toimiva ja se hyödyntää ilmeeseen sopivaa typografiaa johdonmukaisesti, asiakas tunnistaa brändin helpommin ja myös brändiuskollisuus on helpompaa. Esimerkiksi Coca-Colan logoon luotu typografinen ilme on helposti tunnistettavissa. Vaikka sillä kirjoittaisi mitä tahansa, tulee katsojalle mieleen aina Coca-Cola.

Vinkkejä toimivan typografisen ilmeen luomiseen:

  • Mille alustalle teksti tulee?
    • Kirjoissa käytetään useimmiten antiikvaa, sillä se on isoina tekstimäärinä tai painettuna tekstinä helpompilukuisempaa kuin groteski
    • Webissä tai pienissä tekstimäärissä käytetään usein groteskia, joka on modernimpaa ja kliinimpää kuin antiikvatypografia-kuva
    • Sähköisessä ympäristössä, kuten esimerkiksi sivustoilla jaettavissa infograafeissa, kuvissa ja postereissa, toimivat hyvin groteski ja antiikva sekä myös erikoisemmatkin fontit. Usein ns. display typografiassa kirjainkoot ovat suurempia, jotta kirjainten yksityiskohdat korostuvat. Display typografiassa värit ja fonttivalinnat korostuvat ja suuremman kirjainkoon käytön takia hieman erikoisemmatkin fontit pysyvät edelleen luettavina. Display typografiassa tekstin yhteyteen liitetään usein kuvituksellisia elementtejä tai hyödynnetään ns. negatiivista tilaa. Näiden avulla luodaan vuoropuhelua kuvien ja typografian välille. (Negatiivisella tilalla tarkoitetaan tilaa, joka on elementin ympärillä ja välissä. Esimerkiksi Fedexin logossa käytetään tehokkaasti hyödyksi negatiivista tilaa ja sen avulla saadaan logoon luotua kuva nuolesta, kuitenkaan sitä erikseen piirtämättä.)

FedEx_Arrow_o

  • Millaista tunnelmaa typografian pitäisi heijastaa? Minkälaista viestiä fontti välittää lukijalle jo ennen itse tekstin lukemista?
    • Onko asiasisältö asiallista ja vakavampaa vai kenties leikkisämpää? Sopiiko esimerkiksi vanhemman oloinen vai futuristinen fontti paremmin tekstisisällön kanssa? Lukija arvioi jo fontin ulkonäön perusteella tekstin sisältöä, sävyä ja teemaa, sitä itse tajuamatta. Jos sisältö ja fonttivalinta eivät ole yhtenäisiä, saattaa se herättää lukijassa ristiriitaisia tunteita.
  • Onko teksti helposti luettavissa?
    • Valitun fontin pitää olla helposti luettavissa. Jos tekstiä on useita rivejä, kannattaa valita pelkistetympi ja helppolukuinen fontti. Otsikoissa ja lyhyemmissä teksteissä voi halutessaan käyttää erikoisempiakin fontteja, sillä tekstin ollessa tarpeeksi lyhyt, jaksaa lukija lukea hieman koristeellisempaakin fonttia. Fontin pitäisi silti olla sellainen, että sanat erottuvat saman tien, eikä niitä joudu tavaamaan tai arvailemaan.
    • Älä koskaan uhraa luettavuutta visuaalisuuden tähden: varsinkin infograafeissa tärkeintä on viestin välittäminen.
    • Tutkimusten mukaan suuret määrät tekstiä suuraakkosilla on vaikeampi lukea kuin pienaakkosilla, mutta esimerkiksi lyhyemmissä teksteissä ja otsikoissa suuraakkoset toimivat erinomaisesti
    • Kirjainleikkauksista perinteistä pystytekstiä on helpompi lukea kuin kursiivia.
    • Värivalinnat ovat myös tärkeitä luettavuuden kannalta: mikäli tekstin ja sen taustan kontrasti on liian pieni tai ne ovat liian samansävyiset voi luettavuus kärsiä
  • Välittyykö fonttien tyyli- ja kirjainkokovalinnoista selvästi asiasisällön oikea visuaalinen hierarkia?
    • Otsikoissa käytetään yleensä suurempaa fontin kirjainkokoa kuin muussa ns. leipätekstissä. Otsikoissa voi myös käyttää eri fonttia kuin leipätekstissä tai esimerkiksi leipätekstifontin suuraakkosia.

Tässä linkki infograafiin, missä kerrotaan mitä erilaisia kirjaintyyppejä ja kirjainmuotoja on ja mitä tarkoitetaan versaalilla, kapiteelilla ja gemenalla tai antiikvalla ja groteskilla.

Infograafin ”TYPOGRAFIA”-sana on toteutettu paperifiligroinnilla, joka on siis paperisuikaleiden pyörittämistä ja muovailua erilaisiin muotoihin. Olen ollut kiinnostunut paperifiligroimisesta siitä lähtien, kun sattumalla kohtasin internetissä Yulia Brodskayan filigrointiteoksia. Ihastuin suunnattomasti hänen töihinsä. Pääsin nyt ensimmäistä kertaa itse kokeilemaan filigrointia ja se onnistui yllättävän hyvin näin ensikertalaiseltakin! Minusta oli vallan ihanaa päästä tekemään tällaista näpräilyä, joka vaatii erityisen pikkutarkkaa työtä! Hetkittäin tosin itseänikin huvitti kun liimailin ja asettelin välillä paperisuikaleita paikoilleen kahta nuppineulaa käyttämällä…

Oli todella hauskaa ja innostavaa päästä käyttämään jotain itselleen ennestään aivan tuntematonta lähestymistapaa ja ennen kaikkea tehdä pitkästä aikaa asioita omin pikku kätösin!

Kun teos oli valmis, se valokuvattiin ja kuva vietiin koneelle. Kuvaa hyödynnettiin infograafissa otsikkona ja muina graafisina elementteinä. Tässä video filigrointiprosessista.

Jaa
FacebookTwitterLinkedIn
Jaa
FacebooktwitterlinkedinFacebooktwitterlinkedin
Artikkelin kategoriat

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

(*)

On se video kyllä tehokas, tarvitsetko videotuotannossa apua?

Nimi (*)

Puhelinnumero (*)